Keskustelu ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämisestä käy kuumana. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvityshenkilön (VTT Mauri Kotamäki) arvioimaan mm. nykyisen ansioperusteisen työttömyysturvan kattavuutta. Tämä on jo kirvoittanut paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Tässä kirjoituksessa en ota kantaa mm. ansiosidonnaisen kestoon tai optimaalisen työttömyysvakuutuksen tasoon. Tässä pohditaan työttömyysturvan nykytilaa palkansaajan näkökulmasta, ja erityisesti sitä, ketkä jättäytyvät vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen ulkopuolelle. Kirjoitus pohjautuu Talous & Yhteiskunta-lehdessä aiemmin julkaistuun artikkeliini.
Vaikka ammatillinen järjestäytymisaste on laskenut Suomessa, työttömyyskassoihin kuuluvien osuus on pysynyt melko muuttumattomana viimeisen 20 vuoden aikana, noin 85 prosentissa. Toisin sanoen, noin 15 prosenttia palkansaajista ei kuulu työttömyyskassaan. Tämä on yhteiskuntapoliittisesti merkittävää, sillä työssäoloehtojen täyttyessä noin pari sataa tuhatta palkansaajaa jää ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle, vaikka he ovat velvollisia maksamaan veroluontoista työttömyysvakuutusmaksua. Keitä nämä henkilöt ovat? Tätä selvitin aikaisemmin hyödyntämällä vuoden 2013 Työolotutkimuksen aineistoa.
Tutkimukseni mukaan kassaan kuulumattomien ryhmä edustaa korkean työttömyysriskin palkansaajia – nuoria, miehiä, matalasti koulutettuja ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä. Työttömyyskassojen ulkopuolelle jättäytyy myös iso osa palkansaajista, joiden palkkataso on alhainen ja jotka työskentelevät erityisesi rakentamisen, kaupan sekä ravintola- ja majoitustoiminnan toimialoilla. Samoihin johtopäätöksiin ovat päätyneet myös useat tutkijat Suomessa.
Järjestelmän outo piirre on se, että reilusti yli puolet näistä kassoihin kuulumattomista täyttäisivät työssäoloehdon mahdollisen työttömyyden sattuessa. Lisäksi näillä henkilöillä on tilastollisesti ja työhistoriansa valossa suuri työttömyyden uhka. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että nämä samat henkilöt eivät Työolotutkimuksen kyselyn perusteella itse koe epävarmuutta omasta työllisyystilanteestaan.
Käyttäytyykö palkansaaja rationaalisesti päättäessään, että liittyykö hän työttömyyskassan jäseneksi? Tulokset ovat karua luettavaa: Eivät käyttäydy. Ne henkilöt, jotka jättäytyvät vapaaehtoisen työttömyysturvan ulkopuolelle ovat juuri niitä, jotka sitä kipeiten tarvitsisivat – he eivät vaan tiedä sitä itse. Tämä kertoo epärationaalisesta päätöksenteosta, mikä juontaa juurensa esimerkiksi ylioptimistisuudesta, välinpitämättömyydestä tai kenties tiedon puutteesta kassojen tarjoamista palveluista.
Julkisen sektorin yhtenä tarkoituksena on vakuuttaa kansalaisensa siltä varalta, että he tekevät vääriä ja epärationaalisia päätöksiä. Pakollinen työttömyysturmavakuutus olisi potentiaalinen laastari tälle epäkohdalle.
