Asenteet, demografia, yhteiskunnallinen asema ja politiikka
Tämän blogin tavoitteena on analysoida miten tulot, ikä, koulutus, sukupuoli ja puoluekanta vaikuttavat hyvinvointivaltiota koskeviin mielipiteisiin. Aineistona käytetään Eurooppalaisen Sosiaalitutkimuksen (ESS) 8. kyselykierrosta, joka toteutettiin vuonna 2016. Analyysi ankkuroituu Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset -kirjasta käytyyn keskusteluun. Kirjoitus keskittyy kolmeen sosiaalipolitiikan vaikutuksia käsittelevään ulottuvuuteen: haitallisuuteen, tulontasaukseen ja köyhyysvaikutuksiin. Suurituloisilla on taipumus korostaa hyvinvointivaltion haitallisia vaikutuksia. Yhteys tulojen ja asenteen välillä säilyy merkitsevänä vaikka ikä ja sukupuoli vakioitaisiinkin. Sen sijaan poliittisten muuttujien mukaan ottaminen analyysiin syö tulojen merkitsevyyttä. Kokoomuksen ja keskustan äänestät uskovat vahvimmin sosiaalipolitiikan haitallisiin vaikutuksiin. Puolueryhmittäiset erot ovat pysyviä riippumatta siitä, mistä hyvinvointivaltion ulottuvuudesta puhutaan. Tuloryhmittäiset tulokset sen sijaan vaihtelevat riippuen siitä, mistä dimensioista puhutaan.
