Kalevi Sorsa -säätiön elokuussa julkaisemassa Eriarvoisuuden tila 2020 -raportissa luodaan katsaus sosioekonomiseen eriarvoisuuteen, rasismiin ja syrjintään Suomessa tuoreimpien tilastojen ja aineistojen valossa. Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka (WIP) -hankkeen Matti Tuomala ja Marja Riihelä pohtivat Suomen viime vuosikymmeninä kasvaneita tulo- ja varallisuuseroja. Kirjoitus pohjautuu raportin ensimmäiseen lukuun.
Suomalaiset ja kansanväliset virastot ja tutkimuslaitokset julkaisevat kansainvälisiä vertailuita tulonjaosta ja köyhyydestä. Suomessa ja monissa muissakin maissa vertailut perustuvat vuosittaisiin poikkileikkaustilanteen tietoihin. Poikkileikkaustiedot eivät pysty paljastamaan köyhyyden dynamiikkaa ja kestoa. On kokoaan eri asia olla köyhä yhden vuoden ajan kuin elää köyhyydessä vuosikymmenen ajan tai pidempään. Siksi poikkileikkaustilanteen lisäksi tarvitaan pitkittäistarkasteluita. Pitkittäistarkastelut ovat erityisen tärkeitä nyt, kun käydään selvittämään koronapandemian pitkäaikaisia tulonjako- ja köyhyysvaikutuksia ja arvioimaan, miten pitkän varjon pandemia suomalaiseen yhteiskuntaan jättää.
Talouspolitiikan arviointineuvosto esitti vuoden 2016 raportissaan pakollista työttömyysvakuutusta. Raportin mukaan ”olisi hyviä syitä tehdä työttömyysturvajärjestelmästä pakollinen sosiaalivakuutus vapaaehtoisen työttömyyskassan jäsenyyteen perustuvan järjestelmän sijaan.” Hyväksi syyksi osoittautuu markkinoiden epäonnistuminen epätäydellisen informaation …
Tämän blogin tavoitteena on analysoida miten tulot, ikä, koulutus, sukupuoli ja puoluekanta vaikuttavat hyvinvointivaltiota koskeviin mielipiteisiin. Aineistona käytetään Eurooppalaisen Sosiaalitutkimuksen (ESS) 8. kyselykierrosta, joka toteutettiin vuonna 2016. Analyysi ankkuroituu Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset -kirjasta käytyyn keskusteluun. Kirjoitus keskittyy kolmeen sosiaalipolitiikan vaikutuksia käsittelevään ulottuvuuteen: haitallisuuteen, tulontasaukseen ja köyhyysvaikutuksiin. Suurituloisilla on taipumus korostaa hyvinvointivaltion haitallisia vaikutuksia. Yhteys tulojen ja asenteen välillä säilyy merkitsevänä vaikka ikä ja sukupuoli vakioitaisiinkin. Sen sijaan poliittisten muuttujien mukaan ottaminen analyysiin syö tulojen merkitsevyyttä. Kokoomuksen ja keskustan äänestät uskovat vahvimmin sosiaalipolitiikan haitallisiin vaikutuksiin. Puolueryhmittäiset erot ovat pysyviä riippumatta siitä, mistä hyvinvointivaltion ulottuvuudesta puhutaan. Tuloryhmittäiset tulokset sen sijaan vaihtelevat riippuen siitä, mistä dimensioista puhutaan.
Sosiaaliministeri Pirkko Mattila on asettanut Mauri Kotamäen muodostaman yhden miehen työryhmän selvittämään yleisen työttömyysvakuutuksen aikaansaamista Suomessa. Ajatus on saanut sekä varovaista poliittista hyväksyntää että vastustusta, joka on tullut ennen muuta ammattiyhdistysliikkeen taholta. Harva tietänee, että yleisen Kelan hallinnoiman työttömyysvakuutuksen toteuttaminen oli varsin lähellä 1950-luvun lopulla. Yleinen ja yhtäläinen vakuutus kuitenkin kaatui eduskunnassa poliittisiin erimielisyyksiin. Päädyttiin vapaaehtoiseen, kassaperusteiseen järjestelmään. Teen tässä kirjoituksessa lyhyen katsauksen työttömyysturvan poliittiseen historiaan. Historiallinen katsaus tuo esiin kiintoisia ajatustavallisia jatkumoita ja paljastaa, että monet asiat, joista nyt keskustellaan uusina ja innovatiivisina avauksina, ovat itse asiassa olleet mukana poliittisessa diskurssissa vuosisadan ajan.
Keskustelu ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämisestä käy kuumana. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut selvityshenkilön (VTT Mauri Kotamäki) arvioimaan mm. nykyisen ansioperusteisen työttömyysturvan kattavuutta. Tämä on jo kirvoittanut paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Tässä kirjoituksessa en ota kantaa mm. ansiosidonnaisen kestoon tai optimaalisen työttömyysvakuutuksen tasoon. Tässä pohditaan työttömyysturvan nykytilaa palkansaajan näkökulmasta, ja erityisesti sitä, ketkä jättäytyvät vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen ulkopuolelle. Kirjoitus pohjautuu Talous & Yhteiskunta-lehdessä aiemmin julkaistuun artikkeliini.
